Kehrättyä ja kehrätystä neulottua

Oiskohan ollu liian vaikeeta kirjottaa kuvaan jotain tietoja? Itse kehrättyä tämä on joskus viime vuodelta. Suomenlammasta, lähes 100 grammaa ja metrit kävin tarkistamassa nauhasta jonka siihen sitaisin, näytti olevan 81 metriä ja kirjannut siihen vielä että navajokerrattua. Tämä ei ole vielä päässyt puikoille, ei ole vielä ajatusta mitä tekisin. Vähän värjääminen lankana houkuttaisi ja sitten vasta neuloa jotain. Vaikka lapaset, riipuen paksuudesta riittäisikö lapasiin.

Tässä sitten taas yksi jonka bloggaaminen on vain jäänyt. Lanka kehrätty Schoppel Wollen villatopsista, jonka sisällön muistelen olleen silkkiä ja merinoa. Oli ihana kehrätä, onnistuin vain tekemään aika löyhäkierteistä, kaksisäikeistä. Väri on tummempi kuin useimmissa kuvissa, oranssi on luonnossa aika lähelle ruosteen väristä. Tein koko 100 grammaisen kämmekkäiksi ihan omasta hatusta vedetyllä ohjeella 1o kiertäen 1n joustinta. Ovat olleet monen työpäivän pelastus kun ranteita pakottanut tai ihan vain paleltanut. Vähän ovat kämmenpuolelta jo huopuneet kovassa käytössä, mutta näyttävät ihan kohtuuhyviltä silti vielä. Kuva kämmekkäistä on vasta tänään otettu, ei siis heti neulomisen jälkeen. Puikot ovat olleet vissiinkin 3,5 mm. Näistä tykkään ihan mahdottomasti!

Pikkulintuja ja muuta ihanaa

Irkissä #neulonnalla on ihana syysvaihto. Sen puitteissa on pikkulinnut kyselleet ja kertoilleet pitkin suomea kaikenmoisia juttuja. Aiempaan vaihdon pakettiin viitaten ensin ilmoitettiin ettei kantsis hirveesti ostella niitä puikkoja. Tämän paketin puitteissa pikkulinnut kyselivät erään tekstiviestin puitteissa mun pääsen pituutta. Niin, pääsen, tietäähän kaikki sen? No mie en, joten piti kysyä mitä pikkulinnut oikein tarkoittavat ja mistä maasta ovat kotoisin. Linnut olivat kuulemma väsyneitä ja oikeasti halusivat että mittaan sääreni. Mie olin kiltti ja mittasin ja kerroin linnuille mitat. Sen ansiosta sain täydellisesti istuvat täydellisen väriset ja täydellisen kauniit polvisukat (tämä linkki vie Ravelryyn). Ne on täydelliset. Mutta pompataan ajassa hieman taaksepäin. Ennen kuin sain sukat, tuli eräänä aamuna ihana postimies pimputtamaan ovikelloa ja antoi minulle paketin. Siitä paljastui paljon namia (jooh, ei niitä nyt enää kuvaushetkellä ollu kuvattavana...pussitkin jo roskissa) ja aivan törkeän pehmeää ja silkkisen tuntuista bambukuitua! Kehrättäväksi mulle! Vaihtoon piti laittaa jotain, jonka kanssa pari voisi alottaa uuden harrastuksen. Mutta minun parini tunsi minut hyvin ja tiesi kehräämisen olevan minulle uusi juttu, joten hän lähetti ihan uutta kuitua kehrättäväksi. Voin siis harjoitella uuden kuidun kehräämistä :)

Ja siis kun tämä paketti oli tullut, hihkui Katiija minulle mesessä, että sulle ois täällä jotain. Pian selvisikin, että Katiija itse oli salainen vaihtoparini, jolla oli pahoja ongelmia salaisuuden pidossa :D Vaihtohan loppuu vasta tämän kuun lopussa, mutta Katiija päätti lahjoa minua heti jotta ei joutuisi mahdottoman kauan salailemaan :D. Saman päivän aikana siis päädyin Katiijan luokse teelle ja neulomaan ja sain ihanat sukkani. Jotka tosiaan istuvat kuin mittojen kanssa minulle suunnitellut - paitsi että nehän on! Katiija suunnitteli ihan minulle omat sukat, joihin tuskin tulee ohjetta kenenkään muun saataville. Nämä on siis uniikit vain minulle.
Sukkia hakiessani sain myös Luurigorun ja mukana ehdotuksen, että jos teet siitä vaikka kaulakorun. Niin mie teenkin! Sekin on ihana ja punanen! Iso iso kiitos ja halaus Katiija kaikista ihanista lahjoista!



Kuvaus ei tietenkään meinannut onnistua ilman avustajia.

Nna:lle kiitosta

Nna muutama kuukausi sitten osallistui kilpailuun kun tarvitsin apua tekstin keksimisessä niminauhoihin/käsityönauhoihin. Tekstiksi tuli Punasen puhteet Nna:n ehdotuksen mukaan. Paketissa sitten lähti neulepussi, punaista samettia ja pilkullista puuvillaa, silmukka- ja kerrosmerkkejä (puuhelmistä), pikkuinen punainen sukkanen ja käsin kehrättyä ja kehräyksen jälkeen värjättyä villalankaa. Toivon että paketti oli mieluisa. Oli kiva kasata sitä kun värimaku sattui sopimaan omaani.

Ja tapojeni mukaan taas kissakevennys lopuksi. Näin meillä rentoiltiin tuossa päivänä eräänä.

Kehräystä

Rukin ekat tuotokset.
Vasemmalla huiman ylikierteistä itse värjättyä Novitan hahtuvaista. Kerrattu muistaakseni Navajo-kertauksella (?) kolmisäikeiseksi, jos oikein osasin. Samaa yritin oikeanpuoleisessa. Tämä lanka oli yksinkertaisena yhdellä rukin rullalla kun se muutti meille. Rasvaista ja lampaan tuoksuista. Kumpaakaan en ole vielä punninnut enkä pessyt. Vasemmanpuoleinen on kuitenkin sen n. 50g eli koko paketti hahtuvaista, oikeanpuoleinen varmaan vähän enemmän. Ja molemmat tosiaan hillittömän ylikierteisiä kun se polkeminen on vaan niin kivaa :D

Niille jotka huolestuivat Monsterin nukkumapaikan pihistämisestä kun nukkekotiin tuli pleksit, tässä todistus ettei kattimme ole kovi nirso niiden suhteen. Tosin yläkerta on yhä vapaana kun pleksin kiinnityksessä tuli Ongelma. Testattu on myös yöpöydän ylälaatikko ja allekirjoittaneen tyynyn pihistäminen kun allekirjoittanut on sopivan nukuksissa puolustautuakseen.

Meillä on viidakko lainassa. Monsterin oma (laina) viidakko kramoxin luota. Me yritetään pitää nää hengissä sen aika että kramox pääsee muuttamaan. Monsteri aloitti kukista huolehtimisen n. 2min sen jälkeen kun kramox oli painanut oven kiinni. Kävimme nostamassa kissa pois Ikean kassista kukkien päältä. Siitä herra loukkaantui ja pomppasi yhden jo laatikosta nostetun kasvin tilalle pahvilaatikkoon. Suihkepullo varmaan pitää taas etsiä käsille. Kukkia tietenkin sillä sumutan, kissan syy jos sattuu olemaan silloin kukkaruukussa...

Meidän uusi perheenjäsen

Tyttö
Louët S10
Käytetty ja erittäin toimiva. Ihana. Kyllä mä tän kesytän. Yrityksen puutteesta ei voi ainakaan syyttää.

Maanantaina olin Katiijan kanssa reissussa. Ensin haimme tämän rukin ja sisaruksineen keskustasta. Toisen rukin vein illalla kramoxille. Kuka ihme on keksinyt mainostaa karttakirjaa "sisältää kaupunkikarttoja" ja jättää puolet kaupungin kadunnimistä pois? Kuka on keksinyt laittaa niin onnettoman pienen tekstin katujen nimikyltteihin talojen seiniin? Kenen idea on tehdä puolet pääkaupunkimme kaduista joko yksisuuntaisiksi, kävelykaduiksi tai laittaa ne tietöiden takia kiinni juuri nyt? Päästiin me kuitenkin perille vaikkei aina ihan oltu kartalta ja kerran piti paremman kartan edessä pyytää ohikulkijaa näyttämään missä oltiin, kun mokomassa kartassa ei ollut sitä "olet tässä" -pistettä.
Lapset laitettiin takapenkille ja auto kisapuistoon parkkiin. Piknik kisapuistossa tai jossain.
Tavattiin Muriska. Käytiin shoppailemassa ja pysähtyessämme nauttimaan auringosta ja juomista/jäätelöstä tormäsimme Iinaan.
Loppuilta sujuikin mainiossa #neulonnan seurassa Cafe Ursulassa. Tapasi tuttuja ja uusia naamoja nimimerkkien takaa.

P.s. Tytölle tekee seuraa kuvassa tumman vihreää Super Taj Mahalia (ostettu Niinushkalta), vaaleampaa vihreää Palino- merinoa (Muriskalta ostettua), punaista Debbie Blissin wool/cottonia (Niinushkalta vaihdossa) ja vaaleanpunaista Alpaca Silkiä (Kiseleffin talossa olevasta lankakaupasta).

Rukki on käytössä. Pohkeet kipeät.

Satunnaista aktiivisuutta

Mie vähän värjäilin. Lanka on seiskaveikkaa, ennen harmaata. Nyt lanka on jo puikoilla, koeneulon erästä ohjetta. Neulejälki on ihan hassua.

Villatopsi on Novitan hahtuvaista, vaalean violettia alkujaa. Se ei ollut ihan mun väriä joten se sitten sai samalla kylvyn. Oli muuten eka villanvärjäyskokeilu ja en ainakaan toivottoman paljoa sitä huovuttanut. Näistä kuullaan myöhemmin.

Nämä on sitten tulosta pahasta helmimaniasta yhdistettynä lautapeliriippuvuuteen. Lautapelejä pelatessa isolla sakilla menee helposti juomalasit sekaisin kun niitä siirrellään pelin tieltä. vaan eipä mene enää. Voi vaikka dementikot valita pelivärin lasiin niin muistaa sitten mikä on omaa :D. Renkulat väänsin liimapuikon ympärille hopeoidusta kuparilangasta ja sitten pistelin helmet ja korupiikin rinkulaan ja taivutin päät. Mie tykkään näistä <3>

Tädin kanssa tuli viimeviikolla shoppailtua. Eräästä korttitelineesti löytyi aivan ihana muumukortti ja siitä tuli eräs bloggaava neuloja, ystäväni, mieleen. Arvatkaa kuka!

Tein sitten yhteensopivat kehykset kun inspiraatio iski. Ikean kehykset, askarteluvärejä ja nappeja ja liimaa. Tekis mieli pitää ittellä, mutta kun on niin ystäväni näköinen niin tuolla tämä sitten odottelee emalikattilassa pääsyä uudelle omistajalleen.

Ja olen mie neulonutkin. Sairastuin pahansorttiliseen Lina-maniaan.

Tein ensin punaisen itselleni Cervinia Super Taj Mahalista, aivan ihanaa lankaa (8 % kasmiria, 22% silkkiä ja loput merinoa). Veljen vaimo näki keskeneräisen pipon ja esitti toiveen samanlaisesta. Väritoive oli luonnonvalkoinen ja lisätoiveena jotain joka pitää tuulen vähän paremmin korvista poissa. Tein sitten pienen vuorisovelluksen pienemmilla puikoilla 101n joustinta nurjalle. Lanka on siinäkin luksusta  Sublime Cashmere Merino Silk DK:ta. Kun kerran menin Lina-maniasta mainitsemaan #neulonnalla, eräs ystäväni kainosti ilmaisi toiveen piposta. Kun kerran mania oli pahimmillaan ja mieleen tuli pehmeä Scholler+Stahlin Merino Mix lankakaupan alekorista oli tuloksena 3. Lina ja värinä suklaajätskin ruskea. Kun en kerran suutani osaa pitää kiinni, löysin vielä yhden pipoa tarvitsevan ystävän ja loput Taj Mahalista muodostuivat myös pipoksi. Viimeinen pipo kulki työnimellä Ihana Tekosyy. Olisi periaatteessa pitänyt jo muuta neuloa, vaan en millään raatsinut kun oli niin ihana neuloa (vieläkin) Linaa ihanasta langasta. Kaikissa oli ohjeenmukaiset 4mm puikot ja 120s. Lankaa meni kaikkiin reilut kerät, punaista jäi kahdesta vielä nöttönen.

Nyt neulomaan kokeiluohjetta ja sinisenkirjavaa lankaa telkkarin ääreen. Tai sitten kerään hermojeni palaset, puran erään mustan pipon alun kolmatta kertaa ja aloitan sen uudelleen. Vinkkinä muille; patentti neule tarvitsee monia muita neuleita PALJON vähemmän silmukoita ja pienemmät puikot. Linojen jälkeen ei millään mahtunut päähän että 100s ja 3,5mm puikot ja  saman vahvuinen lanka kuin edellisissä voisi mitenkään olla liikaa. Oli se.

Sitä sun tätä ja vähän muuta

Mulla on uusi värttinä. Sen ohje on täältä. Mun rakas teki sen mulle. Osina on puurima askarteluliikkeestä, putkensuojus HongKongista (tai oikeesti kaks, insinöörini halusi varmistaa että kapine pysyy kasassa siitä huolimatta että ensin ostettiin rima ja sitten todettiin että se on liian ohut saatavilla oleviin putkensuojuksiin nähden), kaksi vähän kuunneltua CD-levyä, silmukkaruuvi, paljon kuumaliimaa ja pikaliimaa.

Sillä on ihana kehrätä, niin kevyt aiemmin Laurilasta hankittuun Louetin värttinään verrattuna. Lanka ei katkea niin helposti näin aloittelijalla, vauhtia saa pyöritellä useammin kun ei ihan niin itsestään pyöri, mutta sekin on vain positiivista, ei tule niin helposti ylikierrettä kun enhän mie sen vauhdikkaamman mukana oikein meinannut pysyä. Tuli heti kehrättyä loppuun kokeiluni yhdistää Novitan vadelmanpunaista hahtuvaista messuilta ostetun sarisilkkikuidun kanssa (vai mitä se sellainen sarisilkin jämistä tuleva nöyhtäsysteemi onkaan). Alla on tulos Louetin värttinällä, jolla taas langan kertaaminen sujui kuin tanssi (siis tanssi sellaiselta joka tanssia osaa).

Niin ja taustana tänään saatuja lahjoja. Näyttääkö taustan tilkut tutuilta? Täältä Katiijan blogista löytyy syy siihen miksi.

Niin ja takki on luovutettu kummitädille. Täti poseerasi vastalahjaksi ja vaikutti siltä että saaja oli takkiin tyytyväinen. Hyvä niin. Se on paras kiitos kun näkee vaatteen vastaanottajan päällä.

Lopuksi vielä varoitus lahden seudulla leviävästä helmeilykuumeesta. Epidemia on jo aiheuttanut usemmassa ihmisessä oireita, esim. äiti-puffa ja Katiija ovat tunnettuja uhreja. myös Mursuliinassa on oireita havaittu. Vertaistukiryhmä kokoontuu taas ensiviikon maanantaina meillä, jos tunnet oireita, ota yhteyttä punanen(at)gmail.com.

Sekalaista sälää

Vihdoin sain kasarilankapostauksen kommentit luettua ja päädyin lähettämään SatuH:lle paketin sen perusteella, että se on eniten minun makuuni ja voisin jopa toteuttaa sen :D. Saa nähdä. Nyt on ollut ranteet vähän kipeät ja neulontajono vain kasvanut samalla kun neulontatyöt roikkuneet kesken kun ranteet eivät kestä neulomista.

Lisäksi päätin arpoa kolme pikkusukkien saajaa. Arvoin randomiluvut ja kommentoijat numerot 3, 4 ja 5 eli Minna, Esikko ja Megi saavat postissa pian pikkuiset sukkarintamerkit. Tai Minnalle ainakin varmaan voin toimittaa sukan Lahden neuletapaamiseen? Laittakaa toivevärejä tai katsokaa suosikkisukkanne täältä. Saa toivoa myös muuta väriä jolla voin sitten neuloa uuden pikkusukan jämälangoistani. Osoite samaan viestiin ja lähetys osoitteeseen punanen(at)gmail.com.

Sitten tämmöisiä kirpparilöytöjä.

Tää vaan sano että haluu muuttaa meille ja mä sanoin että tottakai sä olet mun. Kolme euroa jäi kirppiksella ja onnellinen kattila ja onnellinen punanen lähtivät yhdessä kotiin. Mies kysyi kun me kattilan kanssa tultiin kotiin että mitä mä teen sillä, kun mullahan on jo värjäyskattila ja mihin mä aion saada sen mahtuu. En mä sillä mitään tee, se vaan on kaunis <3.>

Nappeja nappeja nappeja <3.>

Kummitäti tutustutti mut uuteen paikkaan Lahdessa ja sieltä löytyi nämä ihanat pingottimet. Taidan näyttää niille vähän hiomapaperia, mutta muuten aivan mainiot ovat. Ja hintakin vain 3e/kpl. Muutkin voivat käydä näitä ostamassa Magasiinista, Rauhankatu 7:stä (Kontilta vähän samaa katua ylärinteeseen ja sitten tien vasemmalla puolen). Magasiini on hyäntekeäisyysmyymälä, jonka tuotto menee lasten ja nuorten avustamiseen Viipurin lastenkoti Dikoniin ja osa jää Lahteen huumeäitien ja lastensa tukemiseen. Molemmat on osa Lahden Diakonialaitoksen työtä. Jos en väärin ymmärtänyt, ovat sukanpingottimet Viipurin lastenkodin nuorten työpajalla tekemiä. Magasiini on auki pe klo 11-17 ja la klo 10-14.

Sitten vielä katsaus menneeseen ja tulevaan.
Eka kokonainen kerä kehrättyä lankaa, itsekehrättyä! Värttinä pääsi käyttöön kun ranne oli kipeä eikä neuloa voinut. Ei se kehrääminen oikein hyvää sekään tehnyt ja hartiatkin pääty jumiin... Mutta 98g kehrättyä lankaa tuloksena, kerrattua möykkylankaa, pehmeää ja omaa <3. Villa Laurilan lampaanvillatopsista. Nyt se on muotoutumassa kinnasneulalla paksuiksi talvikintaiksi minulle. 

Kuinka saadan kissa sekasin ja muita juttuja

Ensin lupaamani kuvat ensimmäisistä kehräyskokeiluista. Efektilankaa siis teen yhä. En ole kovin paljoa ehtinyt kokeilemaan. Lomakin ollut aika hektistä vaikka mitään en oikein ole tehnyt. Vähän ompeluksia, pikkuisen neuleita ja sitä rataa. Osasta on kuvat vielä verkkokovalevyllä (ainakin muistelen että siellä jotain piätisi olla) jota armas koneeni ei suostu löytämään ja yhdestä ei ole vielä edes kuvaa. Kasseja myös olen tehnyt, mutta niiden kuvat näytän vasta kun olen myös painanut niihin kuvat. Ihan lakanakankaisia peruskauppakasseja  muuten ovat.

Sitten kissakevennys. Kuinka saadaan kissa sekaisin? Vastaus oikeassa alanurkassa - tekemällä kaksi leikkirottaa ja antamalla molemmat samaan aikaan kissalle. Vasen ylänurkka samoilta ajoilta. Vasemmalla alhaalla yksi suosikkiretuutuslelu - eli amineko päätyi Monsterin kaveriksi.  Ja oikealla ylhäällä söpöstelykuva ajalta kun kissamme oli pikkuinen pentu ja allekirjoittanut unohti Huopasen jämät sohvalle. -Jatkoa seuraa pian-

Kehräysjuttuja

Päätin laittaa Villa Laurilasta tuleet tavarat laatikkoon säilytykseen. Tyhjensin yhden pahvilaatikon ja kaivoin myös huovutusvillat odottamaan sängylle, päätin laittaa samaan lootaan sekä huovutus - että kehräystarvikkeet. Menin hakemaan jotain toisesta huoneesta ja tämä näky odotti palatessani.

Huusin miehelle toiselle puolen huoneistoa, etten voi jatkaa järjestelyä ja laitta villoja ja kehräysjuttuja laatikkoon kun siellä on muuta. Mies tulee katsomaan mikä on ongelmana ja toteaa "Mikäs ongelma sulla nyt on, laatikossa on kehräysjuttu ja villaa".
Joo. Niinpä.
-----
Eilen ehdin vihdoin kokeilemaan kehräämistä. Nyt meillä sitten kehrää kaksi, mie ja kissa. Kuvia luvassa lähiaikoina.

Matkakuulumisia

Vajaa viikko sitten kotiuduimme miehen kanssa matkalta. Kymmenen päivää reissussa, kahdeksan maata ja satoja kilometrejä junassa. Lento Milanoon Italiaan, junalla Luzerniin Sveitsiin, sieltä Pariisin Ranskaan, muutamia tunteja Luxemburgissa, yötä Brysselissä Belgissa, Amsterdam ja Utrecht Hollannissa, yöjunalla Saksan läpi Kööpenhaminaan Tanskaan josta lensimme kotiin.

jokaisen blogipostauksen yhteydessä. Parilla sanalla sanoa UPEA MATKA! MatkKuvia tuli useita, ne pitää vielä käydä läpi ja varmaankin tulee sitten aikanaan syötettyä kuvat nettiin ja linkattua tänne blogiin. Ehkä saatte tulevaisuudessa aina jonkin "matkamuiston"aseuralainenkin paras mahdollinen (tuleva aviomies). Seuraavassa muutamia kuvia matkalta ja viimeajalta. VAROITUS: pitkä postaus (mutta paljon kuvia).

Lankaostokset Utrectissa olevan lankakaupan alelaarista.

Revontuli tällä hetkellä. Näin paljon neuloin junamatkoilla :). Nyt se saa marinoitua syksyyn kun on kesäneuleita puikoilla ja tulossa puikoille.

Tällaisen paketin katsastimme kissan kanssa ennen kuin kissa lähti mun iskälle hoitoon ja me reissuun. Ehdin juuri hakea paketin, erotella kummitädille menevät osat ja siinä se. Tein siis tilauksen Villa Laurilaan kun päätimme kummitädin kanssa opetella kehräämään. Vielä en ole ehtinyt kokeilla, mutta aiheesta olen jo lukenut tämän viikon aikana enempi ja vähempi. Ehkä huomenna ehdin?

Samainen ihana kummitäti muisti myös syntymäpäiväni. Sain neulekassin, sitä tuli jo testattua Minimarkkinoilla. Neuloin siellä pöydän takana kun oli vähemmän sakkia. Tosi kätevää kun langat ei ole missä sattuu. Lahjaan kuului myös upea kortti jonka taakse oli kirjekuoreen piilotettu toinen aivan ihana lahja; lahjakortti Lankakauppa Heiniin!