Sitä sun tätä ja vähän muuta

Mulla on uusi värttinä. Sen ohje on täältä. Mun rakas teki sen mulle. Osina on puurima askarteluliikkeestä, putkensuojus HongKongista (tai oikeesti kaks, insinöörini halusi varmistaa että kapine pysyy kasassa siitä huolimatta että ensin ostettiin rima ja sitten todettiin että se on liian ohut saatavilla oleviin putkensuojuksiin nähden), kaksi vähän kuunneltua CD-levyä, silmukkaruuvi, paljon kuumaliimaa ja pikaliimaa.

Sillä on ihana kehrätä, niin kevyt aiemmin Laurilasta hankittuun Louetin värttinään verrattuna. Lanka ei katkea niin helposti näin aloittelijalla, vauhtia saa pyöritellä useammin kun ei ihan niin itsestään pyöri, mutta sekin on vain positiivista, ei tule niin helposti ylikierrettä kun enhän mie sen vauhdikkaamman mukana oikein meinannut pysyä. Tuli heti kehrättyä loppuun kokeiluni yhdistää Novitan vadelmanpunaista hahtuvaista messuilta ostetun sarisilkkikuidun kanssa (vai mitä se sellainen sarisilkin jämistä tuleva nöyhtäsysteemi onkaan). Alla on tulos Louetin värttinällä, jolla taas langan kertaaminen sujui kuin tanssi (siis tanssi sellaiselta joka tanssia osaa).

Niin ja taustana tänään saatuja lahjoja. Näyttääkö taustan tilkut tutuilta? Täältä Katiijan blogista löytyy syy siihen miksi.

Niin ja takki on luovutettu kummitädille. Täti poseerasi vastalahjaksi ja vaikutti siltä että saaja oli takkiin tyytyväinen. Hyvä niin. Se on paras kiitos kun näkee vaatteen vastaanottajan päällä.

Lopuksi vielä varoitus lahden seudulla leviävästä helmeilykuumeesta. Epidemia on jo aiheuttanut usemmassa ihmisessä oireita, esim. äiti-puffa ja Katiija ovat tunnettuja uhreja. myös Mursuliinassa on oireita havaittu. Vertaistukiryhmä kokoontuu taas ensiviikon maanantaina meillä, jos tunnet oireita, ota yhteyttä punanen(at)gmail.com.