sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

ABC lunta satelee

Lähdin mukaan Ravelryn Lankalaatikko-ryhmän aakkoshaasteeseen, jossa neulotaan aakkoset läpi. Haaste on siitä mukava, että siinä saa tehdä tarkemmat säännöt itse. Minun sääntöihini kuuluu:

- Aakkosten kirjamet tulevat ohjeen nimestä esim. Å - Åsa-lapaset, tai mikäli ohjetta ei ole vaan se vedetään hatusta, voin itse keksiä neuleelle nimen. Työ voi olla neule, virkkaus, koukkuamistyö tai vastaava.
- Aikaa neulomiseenon vuosi 2016. Koska aloitin haasteen vähän jälkijunassa, saan laskea mukaan kaikki tämän vuoden puolella aloitetut jotka sopivat muihin sääntöihin (käytännössä Brainmonster-pipo oli ainut)
- Neulon aakkosjärjestyksessä A:sta alkaen, uuden voi aloittaa koska vaan ja uusi neule tulee olla aakkosissa seuraava, tai stä seuraava. Eli esim. Aloitus A:sta tai B:stä ja kun ne on aloitettu voin aloittaa C:n tai D:n jne. Joskus kun ei vaan huvita aloittaa seuraavaa tai ei keksi sopivaa. 

Tällä hetkellä aloitettuna on töitä A-F ja seuraavat kaksi keksitty, mutta ei vielä puikoilla. Valmiina A, B ja C, tässä tarkemmin (kaikki linkit vievät laiskasti Ravelryyn):




Caitlin Sainio - 100 virkattua lumihiutaletta -kirjasta. Minulla on kirja eestiksi, joten luen ainoastaan kaaviot kun en kieltä hallitse. 

Lanka mummilta perittyä virkkauslankaa, koukku 2 mm ja lankaa kului vähän. Kuvattu A5 kokoisella liitutaululla, josta voi päätellä kokoa. Tärkätty 1:1 suhteella tehdyllä sokerivesitärkillä.

Muut samaan syssyyn valmistuneet hiutaleet löytyvät vanhempien ohesta Ravelryn projekteistani Lumihiutale -välilehdeltä.



Ohje risteytys Brainmonsterista (hampaat, idea), Owl hat (pipon virkkaus pääasiassa) ja omasta nupista (muokkaus huovutettavaksi, vuoritus).

Lanka Sandnes Tove tummansininen (n. 70g) ja jämälangat, koukku 5 mm pipossa ja muuten joku muu, vuoritus Ruskovillan kakkoslaatuisella merinoneuloksella, solmimisnauhat letitetty tweedlangan jämillä

Pipo on Pajun suosikki, itse valitsi mallin vaihtoehdoista ja äänesti isänsä kanssa minut kumoon silmien määrässä (minä olisin laittanut kaksi). Muuten tykkään itsekin, vaan niskaan olisi kannattanut tehdä kerros tai pari enemmän niin suojaisi niskan paremmin ja pohdin pitäisikö kaljuun päähän laitella parit hiustupsut, luulen että sopisi hyvin. Mitäs mieltä olette? Onko kalju parempi vai päälaki täyteen sini-valkoisia tupsuja?

                                                                               
Kuvaajana Paju melkein neljä vuotta. Päässä kierrätetty teepaita jota ei paitana tullut käytettyä ja nyt parissa viikossa käytetty pipona enemmän kuin paitana ainakaan pariin vuoteen. Takki on kirppikseltä ostettu paksu neulepaita, johon lisätty vetoketju.

Nimetty käytetyn langan mukaan joka on siis Teetee Cacao- lenkkialpakka. Ohje huikean vaikea 50 silmukalla ainaoikeaa 6 mm puikoilla 100g kerä loppuun ja päät yhteen. Koska rakastan silmukoimista (kyllä!) titenkin käytin mahdollisuutta hyväkseni ja aloitin luomalla silmukat apulangalle jonka purin pois kun langan pää näkyi ja silmukoin päät yhteen. Lenkkihuivi menee hyvin kolmesti kaulan ympäri, tai lapsi kantoliinassa kerran toisen ja kahdesti toisen kaulan ympäri, yleensä kerran lapselle ja kahdesti mulle. Mulla on toinenkin, harmaa, huivi ihan samalla tavalla tehty. Monta vuotta vanha ja ihan paras huivi pakkasella. Ihanan pehmeä, lämmin ja mukava viiman taltuttaja. Toisen tarvitsin (kröhöm, halusin) koska välillä tarvitsee väriä harmaan takin kaveriksi ja joskus huivin tarvitsijoita on kaksi kuten taannoisella luistelureissulla kun tuuli ja huivi piti luovuttaa pulkassa istuvan lapsen käyttöön.

Huivi on ollut käytössä esimerkiksi sinä perjantaina jolloin tuuli jäätävästi ja kalenterisynkkauksiata johtuen olimme miehen kanssa molemmat unohtaneet, että lapsille oli varattu aika avoimelle päiväkodille saapuvalle valokuvaajalle. Asia muistui mieleen kun aamulla 7:30 herätessä katsoin puhelinta ja puhelimessa oli viesti päiväkodilta ja kerrottiin mistä ovesta käynti kuvauksiin. Onneksi olin varannut ajaksi edes 10:20 eikä aiemmin. Asiahan olisi ollut helppo, jos mies olisi ollut etätöissä eikä startannut kokousta varten puolta tuntia aiemmin kohti pääkaupunkiseutua. Kummasti vain selvittiin ajoissa lähtövalmiiksi ja selvisimme 2,2 kilometsiä bussipysäkille, minä aivan kohmeessa kun katsoin vaatetuksen lämpötilan mukaan huomioimatta tuulta. Kotiinkin tultiin bussilla, mutta matka pysäkiltä oli lämmin kun esikoinen lämmitti kantorepussa ja rattaita pukatessa ylämäkeen toinen selässä sai ihan kunnolla veren kiertämään.

Ei kommentteja: