Pitkästä aikaa ompeluksia

Ommeltu on aina toisinaan kun neiti on ollut harrastukselle suosiollinen. Nopeita tekeleitä kuten tyynynpäällisiä itselle esim. miehen minulle tuomaan imetystyynyyn, vauvalle lakanoita, pikkupussukkaa tavaroille hoitolaukkuun, kestovaippojen lisäimuja ja muita sellaisia pikkujuttuja on tullut tehtyä. Niitä tuskin tulen esittelemään, neliskanttisia kankaanpaloja ja tyynyn mallinen pussukka kivasta Pingu-kankaasta. Jotain haastavampaakin on valmistunut. Neidille vietettiin nimiäisiä viikko sitten lauantaina suvun seurassa ja seuraavana päivänä rääppiäiset naapureiden ja muiden ystävien kanssa.

Jotta neidillä oli juhlavaa puettavaa elämänsä ensimmäiseen suureen juhlaan päätin tehdä hänelle juhlamekon oman hääpukuni jäännöskankaista (se puku teetettiin ompelijalla, mutta jämät tuli kotiin, valkoinen morsiussatiinia muistaakseni, punainen jotain toisennimistä, satiinikreppiä? onko sellaista?). Ohje Suuresta käsityöstä 7/2011, malli 18, pienennetty kaava kokoon 56 cm (koosta 62 cm joka oli pienin), ohjeessa oli käytetty pellavaa. Takana on helmiäisnapit valkoisen osan pituudella.

 

Lopputulokseen olen tyytyväinen, vaikka moitin ohjeessa sitä, ettei ompeluohjeessa mainittu missään kohtaa laskosten ompelua, vaikka kaavassa toki olivat. Arvaahan sen että puruksi päätyi kun kerrankin päätin seurata suoraan ohjetta sooloilematta vaikka järki jossain vaiheessa muistutti että ensimmäisiä juttujahan niiden laskosten teko pitäisi olla. Niin ja ohjetta ei kannata toki lukea ajatuksella läpi ennen kuin alkaa ommella...