Reissuilua

Menneen viikon tiistaina lähdin aamulla liikenteenseen ja hain kummitätini matkaan. Kummitädilta tarttui mukaani myös pikkuinen pussillinen helmiä. Kummitäti osaa yhä kummitytön viihdytyksen, saadakseen itse syödä aamupalan rauhassa hän kaivoi esiin helmilaatikot ja käski valita pussiin mieleisiä. Toimii :D

Ensimmäisenä suuntasimme auton Sysmään ja siellä Textiikkiin. Entinen lähikauppani oli yhtä luotettava kuin aina. Ensimmäisenä käteen tuli alelaarin viimeinen Silkegarn eurolla, sitten tilkkuilukankaista valikoitui kaksi saman oloista, eriväristä kerää itselle ja tuliaisena eräälle toiselle. Viimeinen ostos oli 4 ,8 metriä eli rullan loppu alennuksess 2€/metri hintaista verhokangasta. Kangas on vaalean vihreää valoverhokangasta ja roikkuu jo verhoina keittiössä. Monsteri auttoi, se yritti ompelukoneen päällä istuen saalistaa käsiäni kun ompelin verhoa ja vähää myöhemmin kiipeili mieheni Sinisen kanssa taloustikkailla laittamassa verhoja ikkunaan. Ikkunatkin tuli pestyä ja Monsteri auttoi nuolemalla ovia ja ikkunoita ja yrittämällä aina avonaisista ikkunoista ulos, tai ainakin istumalla ikkunalla kun sitä yritti pestä. Monsteri osallistuu kaikkiin kotitöihin meillä....

Seuraava osoite oli kirppis entisen Siwan tiloissa. Sieltä mukaani tarttui yllä näkyvä saalis. Violalla tosin oli samassa pussissa kuusi kaveria. Harmaakirjva, punakirjava ja ruskeakirjava paksu lanka muistuttaa minusta Kauhavan kangasaitan Melliä. Ja kolme puikulaa olivat minusta käsinkehrättyä villalankaa. Kotona purin ne vyydille...

... Monsterin suosiollisella avustuksella. Pesu oli pitkä projekti, vedet olivat pitkään pikimustia. Nyt puhtaat ja kuivat langat odottavat vyyhdillä inspiraatiota. Värjäänkö ne huivilangoiksi? Kertaanko värttinällä kaksin- tai kolminkertaiseksi? Vaiko teenkö harmaan huivin? Vai jotain ihan muuta?


Seuraavaksi Sysmässä suuntasimme ystäväni luo, jossa yhdessä askartelimme nukkekoteihimme puunkantotelineet. Ohjeen oli kummitätini löytänyt täältä. Omani jopa pääsi ehjänä kotiin asti kuvattavaksi, vaikka en muistanut ottaa mineilijän perusvarustetta - pakasterasiaa- mukaan.


Seuraava etappi Sysmässä oli Sysmän ihana kirjakauppa, kirjoja en tällä kertaa ostanut, mutta löysin pari ihanaa leimasinta ja korukulkusia. Kuvan napit on kirppislöytöä myös Sysmästä ja suklaamunat (joista osa oli tuossa vaiheessa jo syöty) ja palapelimuna oli pääsiäislahja kummitädiltäni.

Seuraava osoite oli Kansiopalvelun/Marimekon tehtaanmyymälä Sysmässä. Sieltä löysin kaikkea pientä mm. yllä olevan pikkuisen kauniin rasian.

Viimeinen osoite oli äitini kummitäti ja kummitätini (ja äitini) serkku Hartolassa. Valkoiset käytetyn näköiset sukat kuvassa ovat hänen käsialaansa ja pyysin häntä opettamaan niissä käytetyn mallineuleen kun olen sukista kovasti pitänyt. Tämänkin pitsin juju oli yksinkertainen ja helppo jolla saa kaunista jälkeä aikaan. 3-4 kerrosta ensin 3o1n joustinta, sitten seuraavalla *lk, nosta yksi silmukka neulomatta, neulo 2o yht. ja nosta nostettu silmukka neulottujen yli, lk, 1n*. Toimii kuulemma parhaten paksujen lankojen kanssa ja edes polvisukissa ei tarvitse varteen muotoiluja vaan pitsi joustaa tarpeeksi.